Aikuisuus

20. AIKUISIÄN FYYSISET MUUTOKSET OVAT VÄHÄISIÄ

Heti 20v iässä fyysinen toimintakyky alkaa heiketä joiltain osin, tämä näkyy yleensä ihon kimmoisuuden vähenemisenä.
Vähittäisiä ikääntymismuutoksia tapahtuu kaikkialla ruumiissa, vähitellen ( onneksi)
(Biologisesti otollisin aika tehdä lapsia, tämän jälkee hedelmällisyys vähenee)

Yli 40-vuotiaalla fyysinen vanheneminen alkaa näkyä  aiempaa selkeämmin ulospäin. Paino voi lisääntyä ja ihon kimmoisuus vähenee entisestään.
Muutokset ovat harvoin terveydellisesti merkittäviä, mutta ne voivat asettaa yksilön minäkäsityksen koetukselle. Etenki naisilla tyytyväisyys ulkonäköön kulkee käsikädessä itsetunnon kanssa.
* * Aistitoiminnot alkavat heikentymään 40vuoden iässä.
* *Lähelle näkeminen (pimeännäkö, syvyysnäkö sekä värien erottaminen myös) vaikeutuu.

Vaihdevuodet keskimäärin 50v iässä.



21. AIKUISEN AJATTELU MUUTTUU POSTFORMAALISEKSI


Nuoruusiässä tiedonkäsittelyvalmiudet ovat kehittyneet erinomaisiksi.
Aikuinen tekee valintoja, jotka vaikuttavat hänen kognitiivisiin valmiuksiinsa (esim kädentaidot, matemaattisuus) ja ne taidot tehostuvatkin, taka-alalle jääneistä osa heikkenee.

ELINIKÄINEN OPPIMINEN ; kyky vastata ympäristön muuttuviin vaatimuksiin ja omaksua uusia tietoja ja taitoja koko elämän ajan

Aikuisuudessa korostuu pyrkimys yhdistää vastakohtaisetkin näkemykset yhdeksi rakentavaksi kokonaisuudeksi.Aikuisena ihminen ymmärtää paremmin oman ajattelunsa rajallisuudet ja sen, että tieto ja päätelmät ovat usein epätäydellisiä. Tätä ajattelutasoa aikuisuudessa kutsutaan postformaaliseksi ajatteluksi.
= aikuisuudessa mahdollistuva ajattelun taso, jolla ihminen pystyy yhdistämään vastakohtaiset näkemykset yhdeksi rakentavaksi kokonaisuudeksi ja soveltamaan tietojaan monenlaisissa käytännön tilanteissa. (vain osa aikuisista kykenee tähän)

Kyky ymmärtää sosiaalisia pelisääntöjä on tärkeä osa aikuisuutta.
Sosiaalisesti taitava aikuinen on tunneälykäs. (yksilön kyky tunnistaa omat ja muiden tunteet, hallita niitä ja ymmärtää niiden vaikutukset käyttäytymisessä)


,

22. AIKUISEN TARVE LÄHEISYYTEEN JA TUOTTELIAISUUTEEN

Aikuisen valintoja oman elämänsä hallinnassa ohjaa kaksi tärkeää kehitystehtävää;
1. tarve läheisyyteen ja 2. tarve uuden luomiseen ja tuotteliaisuuteen.

Nuorten aikuisten pyrkimykset kohdistuvat opiskeluun, ammatinvalintaan ja perheen perustamiseen, keski-ikäisillä tavoitteet taas liittyvät työhön, lapsiin ja varallisuuteen.

1. kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita
 - laaja sosiaalinen verkosto ( työtoverit, lapsuusajanystävät... )
 - parisuhde; yksilö muodostaa kiintymyssuhteen rakastamaansa ihmiseen -> kiintymyssuhde antaa aikuiselle perusturvallisuuden (sekä mahdollistaa seksuaalisen kanssakäymisen ja oman persoonallisuuden hyväksymisen )
........ epäonnistuminen  aikuisiän ihmissuhteiden luomisessa voi näkyä eristäytymisenä.
ON tärkeä erottaa itse valittu yksinolo ei-toivotusta.

* Kiintymyssuhdemallit ohjaavat yksilön toimintaa läheisissä ihmissuhteissa

AUTONOMINEN KIINTYMYSSUHDEMALLI
Aikuisen turvallinen kiintymyssuhdemalli

ETÄÄNNYTTÄVÄSTI KIINTYNYT
Aikuisen ei-autonominen kiintymyssuhdemalli

RISTIRIITAISESTI KIINTYNYT
Turvattoman kiintymyssuhdemallin ilmenemismuoto, jossa yksilölle on muodostunut epäyhtenäinen
käsitys siitä, johtaako oman pahan olon ilmaiseminen hoivaamiseen vai ei

Parisuhteen muutokset;
1. Rakastumisvaihe
2. Yhteisen sitoutumisen vaihe
Sitoutumisen jälkeen voidaan sanoa, että parin välille on muodostunut todellinen kiintymyssuhde.

- - - -

Sukupuolivietti on biologinen mekanismi, joka varmistaa lajin jatkumisen.

- Työelämässä yksilöt eroavat toisistaan sen mukaan millainen suoriutumistarve ja vallantarve heille on elämänkokemusten myötä muokkaantunut.
Suoriutumistarve tarkoittaa pyrkimystä menestyä hyvin jollain tietyllä elämänalueella.
-> työelämässä tämä ilmenee siten, että ihmiset valitsevat sellaisen työuran, jolla etenemiseen he voivat itse vaikuttaa.
Korkea vallantarve voi näkyä siinä, että ihminen ei välttämättä ole niin kiinnostunut omien suoritusten parantamisesta vaan siitä saavuttaako hän toisia korkeamman aseman.

- - Työttömyys heikentää sekä yksilön että lähiympäristön hyvinvointia. Voi johtaa pitkäaikaisena taloudellisiin vaikeuksiin ja alentaa ihmisen itsetuntoa.

23. PYSYVYYDEN JA MUUTOKSEN VUOROTTELUA

Persoonallisuuden pysyvyys.
Temperamentin säätelemiä perusreaktiotapoja ovat esim. taipumus lähestyä tai välttää uusia tilanteita, herkkyys reagoida emotionaalisesti uusiin tilanteisiin..
Yksilöllinen identiteetti muodostuu lapsuus- ja nuoruusiän kehitystehtävien ratkaisuissa ja peruspersoonallisuus säilyykin suhteellisen muuttumattomissa aikuisiässä, koska ihmiset hakeutuu ympäristöihin, jotka sopivat heidän persoonallisuuteen.

VAIKKA persoonallisuus pysyy läpi elämän samankaltaisena, ihminen voi tehdä tietoisia valintoja kehityssuuntansa muuttamiseksi. Iän lisääntyminen muokkaa myös persoonallisuutta.

Sopeutumisen kannalta on tärkeää, että ihminen säilyttää myönteisen käsityksen itsestään, omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan selviytyä maailmassa. Tälläisiä käsityksiä kutsutaan myös positiivisiksi illuusioiksi. = epärealistinen myönteinen ksäitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista selviytyä maailmassa; tukee yksilön psyykkistä hyvinvointia

Liian realisitinen ajattelu eli mahdollisten epäonnistumisten jatkuva ennakointi voi johtaa passiivisuuteen ja masennukseenkin.

! Monet aikuisen minäkäsityksen puolet ovat yksityisiä, eikä ihminen ole aina edes itse tietoinen niistä. Esim. ulospäin itsevarmalta näyttävä voi sisimmässään kokea itsensä arvottomaksi.
- kutsutaan yksityiseksi minäksi.
Aikuistuessaan ihminen voi tietoisemmin tuoda esille haluttuja puoliaan itsestään muille eli hänen julkinen minänsä eriytyy yksityisestä. Julkisella minällä pyritään usein luomaan itsestään haluttu vaikutelma toisille, esim. vakuuttamaan työhönottohaastattelija omasta pätevyydestä.
- - - Kuvitelmissaan ihmiset sijoittavat itsensä myös tulevaisuuteen. - mahdollinen minä.
Kuvaa siis sitä, että millaiseksi ihminen haluaa tietoisesti kehittyä tai näkee väistämättä kehittyvänsä. Sisältääkin sekä ihanneminän että pelkoja siitä millaiseksi kehittyy.