16. Lapsesta tulee fyysisesti aikuinen
Nuoruus on siirtymäkausi eli transitiovaihe lapsuudesta aikuisuuteen. n.12v->
alkaa murrosiästä eli puberteetistä, jolloin lapsesta kasvaa fyysisiltä ominaisuuksiltaan aikuinen.
Fyysisiä muutoksia;
perimän määräämää kypsymistä, johtuvat sarjasta hormoonitoiminnan muutoksia
kehon koko ja rakenne (kasvupyrähdys), motoriset kyvyt, aivojen toiminta
-> nais-ja mieshormoonien eli estrogeenin ja testosteronin pitoisuuksien lisääntyminen vaikuttaa sukupuoleen liittyvien ominaisuuksien ja sukukypsyyden kehittymiseen
- -> nuori joutuu muodostamaan uuden kehonkaavan eli sisäisen mallin ulkomuodostaan.
Kielteinen näkemys omasta ulkonäöstä heikentää itsetuntoa ja psyykkistä hyvinvointia.
^Näiden on osoitettu olevan myös tavallista herkempiä masentumaan.
Nuoret ovat herkkiä vanhempien, opettajien ja erityisesti muiden nuorten arvostelulle.
17. Ajattelun käsitteellisyys kehittyy
Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky parantuvat.
Säilömuistissa tapahtuu uudelleen jäsentymistä ja lapsuuden yksittäiset muistikuvat jäsentyvät laajemmiksi sisäisiksi malleiksi itsestä ja ympäristöstä.
Vähitellen nuorelle kehittyy kokonaisvaltainen käsitys omasta itsestään tietoa käsittelevänä yksilönä,
tätä kutsutaan metakogition (kyky tunnistaa ja säädellä omia kognitiivisia toimintoja; "ajattelun ajatteleminen") kehittymiseksi. Täten nuori pystyy opiskelemaan juuri itselleen sopivalla tavalla.
Piaget'n teorian mukaan nuoruudessa ajattelu kehittyy formaalisten operaatioiden tasolle, jolloin yksilö kykenee ajattelemaan käsittein.
Lapsena ajattelu on induktiivista eli yleiseen sääntöön päädytään yksittäisiin kokemuksiin perustuvan tiedon kautta
Nuoruudessa yleistyy deduktiivinen päättely yleisestä yksittäiseen etenevä päättely:päättelijä ratkaisee yksittäistapauksen yleisen lainalaisuuden pohjalta.
Kaikki nuoret eivät pääse tälle tasolle, kaikki aikuisetkaan eivät.
Ajattelun ja toiminnanohjauksen välinen yhteys näkyy keskeisesti moraalipäättelyn(käsitys siitä mikä on oikein vai väärin) monipuolistumisena.
Moraalipäättelyn kehittyminen kulkee käsi kädessä ideologisen ajattelun kanssa.
18. Nuoren sosiaalinen ympäristö muuttuu
Nuoret alkavat nähdä vanhemmissaan yksilölliset ominaisuudet, heikkoudet ja vahvuudet.
Suhteesta tulee aiempaa tasavertaisempi. -> ristiriitoja ehkä
Nuoruuteen kuuluu usein sosiaalinen ahdistus eli sosiaalisiin tilainteisiin liittyvä pelko.
Vanhemmat vaikuttavat myös turvallisen minäkäsityksen ja itsetunnon muodostumiseen.
Nuorilla, joilla on välinpitämättömät vanhemmat on havaittu eniten antisosiaalista eli yhteiskunnan sääntöjen vastaista käyttäytymistä, kuten varastamista, väkivaltaisuutta, valehtelua ja päihteiden käyttöä.
Suhde ikätovereihin lähentyy, ja nuoren kaveripiiri vaikuttaa nuoren tekoihin.
Yksilön myöntymistä ryhmäpaineeseen nimitetään konformistisuudeksi.
Ystävyyssuhteiden myötä esim. roolinottokyky eli ajatella asioita toisen ihmisen näkökulmasta paranee
19. Nuorelle kehittyy käsitys itsestään aikuisena yksilönä
Nuoruutta on kutsuttu toiseksi psykologiseksi syntymäksi. Sitä pidetään lapsuuden kehityksen jälkeen ihmisen "toisena mahdollisuutena".
Minäkuva monipuolistuu ja rakentuu aikasidonnaiseksi. Nuori hahmottaa elämän paremmin jatkumona. Aikasidonnaisuus auttaa nuorta ymmärtämään kuinka historia vaikuttaa tulevaisuuteen. Tämä mahdollistaa myös itsensä tietoisen kehittämisen kohti tavoitteita ja ihanneminää.
((todellinen minäkäsitys ja ihanneminä harvoin vastaavat toisiaan))
Identiteetti rakentuu. Tarkoitetaan suhteellisen selkeää ja pysyvää yksilöllistä minäkäsitystä siitä, kuka minä olen ja mihin yhteisöön minä kuulun. Onnistuneeseen identiteetiin kuuluu psyko-fyysis-sosiaalisen hyvinvoinnin kokemus ja luottamus hyvinvoinnin jatkumiseen elämän eri tilanteissa.
Identiteetti kehittyy toisiaan seuraavien kriisi-ja sitoutumisvaiheiden kautta.
Tutkija Marcia on kuvannut neljä identiteetin muotoa sen perusteella, millä tavalla yksilö on pohtinut identiteettiinsä liittyviä asioita ja kuinka vakiintunut hänen identiteettinsä on.
- hahmottumaton identiteetti, eli ei ole vielä aloittanut identiteetin rakentamista.
- identiteetin etsijät testaavat erilaisia vaihtoehtoja, mutta eivät ole vielä sitoutuneet mihinkään tiettyyn käsitykseen itsestään.
- identiteettiin ajautuneet ovat ilman minkäänlaista etsintää omaksuneet jonkin valmiin ( esim lapsuudenkodin) identiteetin.
- indentiteetin saavuttaneet ovat käyneet läpin niin etsintävaiheen kuin identiteetin sitoutumisenkin ja ovat omaksuneet jo identiteetin.
Muodostuu seksuaali-identiteetti.
yksilön oma käsitys seksuaalisuudestaan, joka ilmenee seksuaalisissa fantasioissa, seksuaalisessa käyttäytymisessä ja orientaatiossa.
(seksuaalinen orientaatio- suuntautuminen johonkin eli hetero- tai homoseksuaalisuutta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti