Antiikin maailma

Välimeri talousalueena

Kehityksen painopiste siirtyi jokilaaksojen korkeakulttuureista Välimerelle.
Ensimmäinen eurooppalainen korkeakulttuuri syntyi Kreetan saarella 2000 vuotta eKr.
Voimakkaimmin meidän kulttuuriin on vaikuttanut antiikki, jolla tarkoitetaan muinaisten Kreikan ja Rooman aikaa n. vuosina 800eKr-400jKr.

Kreikan kukoistus oli jo ohi, kun Rooma vasta loi tulevaa imperiumiaan.

+ Vaikeakulkuinen maasto esti kreikkalaisia perustamasta yhtenäistä valtiota.
Kun kreikka oli jo menettänyt otteensa ja Rooma liitti alueet itseensä, se piti huolen, että kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman valtakunnan jälkeiselle Euroopalle.
Saman kulttuuritaustan vuoksi antiikki on oikea termi käyttää muinaisesta kreikasta ja roomasta.

Meri ja merenkulku kuuluivat olennaisena osana monen Välimeren piirissä eläneen kansan elämään. Välimeren ensimmäinen merenkulkija kansa olivat Foinikialaiset jotka kävivät kauppaa ja perustivat siirtokuntiaan Välimerelle jo ennen kreikkalaisia.
Foinikialaiset perustivat Karthagon kaupungin Pohjois-Afrikkaan 800-luvulla eKr. He hallitsivat läntistä Välimerta kunnes roomalaiset alistivat Karthagon valtaansa 200-100-luvuilla eKr.

! ! Kreikan olosuhteet eivät suosineet viljan viljelyä, tärkeimpänä syynä siirtolaisaaltoon oli juuri viljelysmaan puute, mutta kaupunkivaltioiden epävakaiden poliittisten olojen tiedetään houkutelleen siirtolaisia matkaan. Viljaa saatiin Sisiliasta, Egyptistä ja Mustanmeren rannoilta. Viljan merkitys näkyi myös politiikassa. Kaupungin viljatilanne oli ainainen huolehaihe Ateenan kansankokouksissa. Se oli myös monien sotien syy.

Kreikkalaiset halveksivat ruumiillista työntekoa, mutta se oli monelle ainoa keino ansaita elantonsa.
Tavalliset keskiluokkaiset polisten asukkaat keskittyivät käsityötuotteiden valmistukseen.
x  Kaivostoiminta oli olennainen osa Kreikan hyvinvoivaa taloutta.

- - 
Jättiläismäisen Rooman valtakunnan elinehto oli toimiva kauppajärjestelmä, mitä edesauttoi Välimeri, se tarjosi kulkuväylän kauppiaille ja tavaroille, joita Rooman suuri laivasto kuljetti ahkerasti.

Kaupankäynnin kannalta epävarmuutta lisänneet valloitussodat loppuivat kiitos Pax Romanan.
--

Kreikka ja Rooma olivat ensimmäisiä tunnettuja maailmankulttuureja, joiden taloudellinen ja kulttuurinen kehitys perustui pitkälti orjuuteen.
(ks. kuva ^^ )

Ympäristöhistorian näkökulma

Antiikin luonto oli mystinen ja täynnä suojelushenkiä ja jumalia.
Vaikka luontoa mystifioitiin erilaisilla hengillä ja jumalilla, oli ihminen ajattelevana olentona muun luonnon yläpuolella. Niin Kreikassa kuin Roomassakin luontoa käytettiin surutta hyödyksi.
Puutavaran ja viljelysmaan tarve ajoi hakkaamaan metsät Kreikassa, joka pahensi eroosiota. Kreikkalaiset kuitenkin sopeutuivat eroosioon muuttamalla maatalouttaan niin, että se sopi maaperän tarjoamiin edellytyksiin. -> oliivipuun viljely -> oliiviöljy ja viini vientituotteeksi
Merenläheisyyden vuoksi Kreikkalaiset elättivät itsensä myös kalastuksella.

Myös Rooma kärsi eroosiosta, joka johtui metsien hakkuusta.
Myös Rooman imperiumin laajenemiseen liittyneet sotaretket haittasivat maanviljelyä. Viljelijöitä surmattiin ja viljasatoja takavarikoitiin tai tuhottiin.

Antiikin yhteiskunnat

Kreikan koostuminen itsenäisistä kaupunkivaltioista johti jatkuviin sotiin, mihin liittyi myös kreikkalaisten pyrkimys niin henkiseen kuin fyysiseenkin täydellisyyteen joka taas ajoi kaupunkivaltiot kilpailemaan keskenään. Sota oli kreikkalaisille luonnollinen olotila, mutta tekivät ne myös yhteistyötä ( persialaissodat 490-479eKr)

300 000 asukkaan Ateena nousi Kreikan johtavaksi kaupungiksi, mikä ärsytti Spartaa ja monia muita kaupunkivaltioita.  Varsinkin kun ateenalaiset käyttivät surutta yhteisiä varoja Akropolis-kukkulansa rakennushankkeisiin. Sparta lopulta peri voiton Ateenasta, sitä auttoi Ateenassa riehuva raivoisa rutto. Tähän päättyikin Kreikan kulttuurin yksi hedelmällisimmistä jaksoista.

-

Rooma sai kehittyä rauhassa osittain suotuisten luonnonolojensa ansiosta. Etelässä aluetta suojasi meri, pohjoisessa vuoristo sekä Rooman omat seitsemän vuorta. Hyvin järjestäytyneen ja tehokkaan legioonalaisarmeijansa avulla se kukisti naapurikansat yksitellen.
Rooman laajentumista edesauttoi myös taktinen taivuus. Ns. hajota ja hallitse -politiikka (divide et impera) takasi, ettei Rooman vastaisia liittoja syntynyt. Rooma kohteli kansallisesti ja kielellisesti läheisiä italialaisia kansoja lempeästi sulattamalla ne itseensä esim. myöntämällä niille kansalaisoikeudet.
(Jos jokin kansa tai kaupunki asettui vastahankaan ei legioonalaiset kuiten tunteneet sääliä.)
- viholliset saatettiin myös tuhota tai orjuuttaa.

- Rooma laajimillaan 117 jKr.
- joka kolmas maapallon asukas, n. 60-80 milj. ihmistä asui Rooman rajojen sisällä.
- Välimerestä oli tullut Rooman sisämeri.

Maailman ensimmäinen miljoonakaupunki Rooma oli imperiumin keskuksena aikansa merkittävin kaupunki.
Asema näkyi pääkaupungin ulkomuodossa. Erilaiset hallinoon, huvituksiin ja uskontoon liittyneet mahtavat julkiset rakennukset vahvistivat kuvaa voimakkaasta suurvallasta.
Kenties kuuluisin Rooman rakennus, taisteluareena Colosseum, on edellen pystyssä.
Oli myös antiikin huomattavin taloudellinen keskus. Rooman ollessa tasavalta (509-31eKr).
Tärkeimmät päätökset syntyivät Roomassa kansankokouksen ja senaatin toimesta. Myöhemmin ylintä valtaa käytti keisari.
Ympäröivä maaseutu ei riittänyt elättämään miljoonakaupunki Roomaa. Niinpä peruselintarvikkeet sekä ylellisyystuotteet tuotiin kaupunkiin ympäri valtakuntaa ja sen rajojen ulkopuolelta.
Esim. Aasiasta mausteet, Pohjolasta turkiksia. Kreikkalaisten tapaan Roomalaiset olivat myös riippuvaisia tuontiviljasta.

Provinsseilla eli maakunnilla oli tärkeä merkitys valtakunnan taloudelle. Rooman virkamiesten johtamat provinssit saivat ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta varsin itsenäises aseman, kunhan maksoivat veroa Roomalle.
- - - 

Antiikin ihmiset pelkäsivät luonnonmullistuksia. Pelkojen symboli oli Pompeijin kaupunki, joka tuhoutui tulivuori Vesuviuksen purkautuessa.Pompeiji on paras lähde tutkittaessa antiikin ihmisen arkipäivää, koska laava säilytti kaupungin jälkipolville tutkittavaksi.

Antiikin rappio

Menoja riittää, tuloja ei
Kuihtuvalla taloudella oli suuri vaikutus Rooman alamäkeen.
Suurivaltakunta- suuret kustannukset.

Laajentuminen pysähtyi 100-luvun alussa jKr. keisari Hadrianuksen todetessa, että uusien barbaarikansojen liittäminen valtakuntaan vain heikentäisi sitä.
Suurin menoerä oli armeijan ylläpito. Toinen suuri rahannielijä Rooma.
Koska tuotteiden kysyntä oli suurempi kuin tarjonta seurasi inflaatio eli hintojen nousu. Rahan arvo heikkeni mitä yritettiin torjua tekemällä lisää kolikoita.

Rahan tilalle vaihdannan välineeksi tulivat peruselintarvikkeet, joille oli aina käyttöä tai uusia ostajia.
Näin rahataloudesta palattiin  takaisin luontaistalouteen.

Heikentyneen imperiumin yritti pelastaa keisari Diocletianus valtakaudellaan 200-luvun lopulla jKr. Hänen toimiensa ansiosta imperiumi pysyi yhtenäisenä vielä sata vuotta. Diocletianus kohensi rapistunutta taloutta määräämällä keskeisille tuotteille hinnat ja palkoille ylärajan.

Koska ylimysten suurtilat olivat verovapaita, koetteli kasvanut verotaakka pahimmin tavallisia pienviljelijöitä. Köyhimmät viljelijät joutuivatkin myymään tilansa ja muuttamaan kaupunkeihin, joissa valtio jakoi köyhille ilmaista viljaa. Näin valtion verotulot vähenivät entisestään ja viljetävän maan osuus pieneni.
Valtio säätikin vuonna 332 jKr lain, jonka mukaan pojan tuli seurata isänsä ammattia. Täten maanviljelijät sidottiin viljelyksiinsä ja heistä tuli maaorjia.
Luontokin vaikutti Rooman maatalouden alamäkeen.
Roomalaiset syyllistyivät ryöstöviljelyyn ja holtittomaan metsien hakkuuseen lisätäkseen viljatuontantoaan.
-> eroosio

Kaupankäynti kuihtui.

Rooman väkiluku oli vielä 400-luvun viahteessa n. 800 000 ihmistä, mutta vuosisadan lopussa asukkaita oli enää 100 000.  Tiukan keskusjohtoinen ja laajaa kauppaa käyvä imperiumi oli vähitellen muuttunut useammiksi pienemmiksi ja omavaraisiksi talousalueiksi, jotka eivät kunnioittaneet keskusvaltaa eivätkä tarvinneet sitä.

- - - - -
Kansanvaellukset ja imperiumin jako

Rooman valtakunnan itäiset osat menestyivät läntistä Roomaa paremmin.
Itäisen osan talous oli paremmassa kunnossa perinteisten vilkkaiden kauppateitten, elinvoimaisimpien kaupunkien ja runsaamman väkiluvun myötä.


- -
Jatka toki.