keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Keskiaika- taantumasta uuteen nousuun

Ajanjakso noin vuodesta 400 vuoteen 1500 kutsutaan Euroopassa nimellä keskiaika. Se alkoi Rooman valtakunnan jakautumisesta.
Keskiajalla elämän painopiste oli maaseuduilla ja elinkeinoista maanviljely oli kaupankäyntiä tärkeämpää.

Maaseudun rauhassa

Keskiajan alkupuolella Euroopan väkiluku romahti.
v. 400 / 36milj. ihmistä -  v. 600/26milj ihmistä.
Väestökatoon oli useita syitä.
Kansainvaelllukset köyhdyttivät Eurooppaa ja  loivat epävarmuutta.
Epävarmoissa oloissa avioliittoja solmittiin vähemmän ja siksi syntyvyys laski.
Epävakaan ilmaston takia maataloudelle katovuosia + kulkutautiepidemia.
On vaikea sanoa kuolivatko ihmiset nälkään vai nälän heikentäminä kulkutauteihin.

Maanviljelyn uusi nousu

Euroopan maatalouden uusi nousu alkoi 800-luvulla.
Maataloudessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä ja välineitä. Ranskassa kehittyi kolmivuoroviljely
- lisäsi maaperän hedelmällisyyttä ja toi samalla vaihtelua satoihin.
Peltoon kylvettiin vuorovuosina syysviljaa ja kevätviljaa, kolmantena vuotena pelto oli kesannolla.
Kaksivuoroviljelyyn verrattuna maa lepäsi havemmin ja näin tuotanto tehostui.

Uusi pyörällinen kääntösiipiaura mahdollisti maan tehokkaan kääntämisen ja näin maa tuotti paremmin. Hevonen syrjäytti härän vetojuhtana.

Maanviljelyn kehittyminen loi perustan uudelle väestönkasvulle.
Euroopassa 800-luvulla/30milj. ihmistä, 1300-l / 80 milj.

- - - -  -  - -  - -  -

FEODALISMI eli läänityslaitos
= keskiajan yhteiskuntajärjestelmä.  Keskeistä herran ja vasallin (alamaisen) suhde.
Herra omisti maan -> luovutti maata vasallille sota-ja ratsupalvelusta vastaan -> Vasallilla verotus- ja hallinto-oikeus saamiinsa lääniin ja hänen valvonnassaan kaikki luovutetun alueen ihmiset ja talot -> Vasallille verovapaudetki.

Vasallin kuollessa aluksi siirtyi läänitys takaisin läänittäjälle, myöhemmin ne alkoivat pysyä samalla suvulla. Muodostui keskiaikaisen sääty-yhteiskunnan ylinn ryhmä eli Aatelisto.

Feodalismiin kuuluivat kiinteänä osana maaorjuus ja kartanotalous.
Kartanotalous ; antiikin lopulla yleistynyt talousmuoto, jossa taloudellinen toiminta tapahtui suurten kartanoiden alueilla ja harjoitettiin luontaistaloutta.

Talonpoikien asema vaihteli eri puolilla Eurooppaa itsenäisyydestä maaorjuuteen.
 Maaorjat olivat turpeeseen sidottuja, eli he eivät saaneet muuttaa tai mennä naimisiin ilman herran lupaa. Maaorjalla oli kuiten oikeuksiakin, sillä häntä ei voinut myydä ilman maata eikä häätää pois tilaltaan ja maa periytyi hänen lapsilleen.

Feodalismi voimakkainta Länsi-Euroopassa.
Kaikkialla sitä ei ollut, esim Suomessa.
 -----------  siinä oli monia epäkohtia, mutta se oli hyvä tapa järjestää hallinto ja tuotanto epävakaassa Euroopassa.  Järjestelmä turvasi talonpojille rauhallisen elinympäristön  ja samalla sen suojissa maatalous aloitti uuden nousun!

- - - - - -  - - - - - - - - - -

Sääty-yhteiskunta vakiintuu

Yhteiskunnassa lähes kaikki olivat jonkun käskyvallan alla. Järjestelmän perustana tavat ja käytänteet ja sen uskottiin olevan Jumalan luoma.
Sääty-yhteiskunnassa oli aluksi KOLME säätyä.
Ylin sääty AATELISTO,
Verovapaus ja verotusoikeus
Asema oli periytyvä ja se omisti maan.
Velvollisuutena sotapalvelus eli muiden säätyjen suojeleminen.

Seuraavana tuli PAPISTO.
Verovapaus ja verotusoikeus
Tehtävä pitää huolta yhteiskunnan henkisestä tilasta.
Kirkko kielsi papistonsa avioliitot

( 4. sääty 1100-luvulta PORVARISTO)

Alimpana säätynä TALONPOJAT ja MAAORJAT
joiden tehtävänä pitää pystyssä koko yhteiskunnan ruokavarat

1100-luvulla syntyi neljäs sääty Porvaristo, joka sijoittui papiston ja talonpoikien väliin.





Muurien suojassa

Kauppa ja kaupungit elpyvät
Imperiumin kukistumisen myötä kaupankäynti kuihtui ja siitä tuli paikallista.
Alueiden hajanaisuus, monet tullit ja maantierosvot vaikeuttivat kaupankäyntiä.
Kaupungit eivät paljoa eronneet maaseuduista (muurit suojasi!) sillä osa kaupunkilaisista viljeli maata ja hankki elantonsa viljelyllä. Kaikilla melkein oli kotieläimiä.

Maatalouden tehostuminen oli yhteyksissä kaupunkien kasvuun 1000-luvulta alkaen.
Maaseudulle kertyi liikaväestöä, koska peltoja ei voitu raivata lisää eikä viljely antanut kakille töitä. Väestöpaine suuntautui kaupunkeihin.
-> Maaseudulle kertyi varallisuutta, jolla saattoi ostaa kaupunkilaisten käsityötuotteita. Uudelleen elpyvä rahatalous ja vaihdanta vauhdittivat kaupan tehostumista ja kaupan kehitystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti