Ihminen tiedonkäsittelijänä

1. Tietoa käsittelemällä sopeudumme ympäristöön

Tiedonkäsittely on välttämätöntä ympäristöön sopeutumisessa.

Kognitiivinen psykologia tutkii ihmisen tiedonkäsittelyä eli kognitiivista toimintaa.
Tiedonkäsittelytaidot liittyvät läheisesti muihinkin psyykkisiin tekijöihin, kuten tunteisiin ja motiiveihin.  (tunteet häiritä havainnointia yms.)
+ Kognitiivisen toiminnan ymmärtämiseksi pitää ottaa huomioon myös sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät. & kognitiiviseen psykologiaan perehtyminen auttaa itse kutakin kehitttämään omaa ajatteluaan sekä löytämään vaihtoehtoisia tulkintoja tapahtumille ja omille tunteilleen.

Ihmisen tiedonkäsittely voi olla aistien tai sisäisten mallien ohjaamaa.

Aisten ohjaama tiedonkäsittely perustuu tietoon, jota aistit vastaanottavat ympäristöstä.
Sitä käsitellään aivoissa useissa osavaiheissa, kunnes syntyy havaintokokemus esimerkiksi näkemästämme esineestä tai kuulemastamme melodiasta. Nimitetään myös alhaalta ylös eteneväksi.

Sisäisten mallien ohjaama tiedonkäsittely perustuu muistitietoihin. Tälläisen tiedonkäsittelyn merkitys ilmenee esim. siinä mitä muuta lukiessasi tapahtuu: kirjaimet hahmottuvat automaattiseksi sanoiksi.

Havainnonkohteiden tunnistaminen ja nimeäminen edellyttää, että niille on muistissa oma edustus eli represensaatio. Meillä on muistiin tallennettua tietoa esim siitä, mitä kirjoitusmerkit ja sanat tarkoittavat. Koska sisäisten mallien ohjaaman tiedonkäsittelyn lähtökohtana ovat tälläiset "korkeamman tason" tietoedustukset, sitä sanotaan ylhäältä alas eteneväksi.
Esim. kaikilla tuntemillamme kasvoilla on muistissa omat edustuksensa, jonka avulla tunnistamme ne. Represensaatiot jäsentyvät sisäisiksi malleiksi eli skeemoiksi, jotka sisältävät tiettyyn elämänalueeseen liittyvät muistitiedot. Sisäiset mallit muokkautuvat jatkuvasti ns havaintokehäperiaatteen kautta.

Kognitiivinen psykologia tutkii sekä tietoisia että tiedostamattomia toimintoja.
-||- n näkökulmasta tiedonkäsittely koostuu toiminnoista eli prosesseista, joita ovat esimerkiksi havaitseminen, muistitoiminnot, ajattelu, kieli sekä tarkkaavaisuuden suuntaaminen. 
Toimintoja varten ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmässä on erilaisia rakenteita, kuten muistijärjestelmä, joilla on omat tehtävänsä.

Kognitiivinen psykologia syntyi 1950-luvulla.
Syntyyn vaikutti sekin, että tutkijat alkoivat kehittää uudenlaisia kokeellisia menetelmiä ihmismielen toiminnan tutkimiseksi. Tutkimuksissa mitataan esimerkiksi koehenkilöiden reaktionopeutta ja -tarkkuutta tiedonkäsittelyä vaativissa tehtävissä.

Tutkimusmenetelmiä, joissa mitataan koehenkilön ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistä, kuten reaktionapin painalluksia, kutsutaan behavioraalisiksi tutkimusmenetelmiksi.

2. Aivot vastaavat tiedonkäsittelystä

Kognitiivisessa psykologiassa behavioraalisilla menetelmillä saaduilla tiedoilla on rajoituksensa.
Niiden avulla voidaan tehdä epäsuoria päätelmiä siitä, millaiset rakenteet voisivat olla ihmisen muistitoimintojen perustana. Ne eivät kuitenkaan vielä kerro mitään siitä, missä nämä rakenteet aivoissa sijaitsevat ja mihin niiden toiminta perustuu.
SIKSI tiedonkäsittelyä on tutkittava myös neurotieteiden menetelmin.

Neurotieteillä tarkoitetaan hermoston toimintaa eri näkökulmista tutkivia tieteitä.  Niihin kuuluu mm.
neuropsykologia, joka on psykologian osa-alue, joka tarkastelee hermoston toiminnan ja psyykkisen toiminnan välisiä yhteyksiä.
Kognitiivinen neurotiede on yksi nopeasti etenevä neurotieteiden osa-alue. Se selvittää tiedonkäsittelyn hermostollista perustaa aivotutkimusmenetelmien avulla ja yhdistää mm. neuropsykologian ja kognitiivisen psykologian tuottamaa tietoa.

M I E L E N   JA  A I V O J E N  suhde
Aivojen toiminnan suhde psyykkisiin ilmiöihin on yksi psykologian suurimmista arvoituksista.

Aivot ovat osa materiaalista eli aineellista todellisuutta siinä missä muutkin kehon elimet sekä toiset ihmiset yms.
Aivojen toimintaan liittyy myös hyvin toisenlainen todellisuus. Ihmismielen maailma, joka koostuu psyykkisistä ilmiöistä, kuten havainnosta, ajattelusta, muistikuvista, unista ja tunteista.

Mieli ja aivot ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, mutta miten?
Filosofit ovat pohtineet mielen ja aivojen suhdetta eli mind-body-ongelmaa vuosituhansia ja esittäneet siihen erilaisia ratkaisuja. Suuri enemmistö katsoo, että psyykkiset toiminnot ovat ratkaisevasti riippuvaisia aivojen toiminnasta. Siksi psykologiaa opiskellessa on perehdyttävä aivojen ja muun hermoston rakenteeseen ja toimintaan.